Artikkelit

Erkki Teräväinen (3/2008)
Huomioita lehdistöstä historiantutkimuksen kohteena
Lehdistö historiantutkimuksen kohteena ja erityisesti lähteenä on saanut yhä kasvavaa kiinnostusta. Tapahtunut kehitys on kiitettävää, sillä lehdistö on monipuolinen ja kiinnostava tutkimuksen kohde ja antoisa tutkimuksen lähdeaineistona - oikein käsiteltynä.
Lue lisää >

Erkki Teräväinen (2/2006)
Saksa ja Ranska - Euroopan ydin
Kylmän sodan puhjettua vuoden 1948 Berliinin kriisistä länsiliittoutuneet katsoivat tärkeäksi integroida Saksan liittotasavalta yhteiseen politiikkaan. Liittotasavallan ensimmäiseksi liittokansleriksi valittu Konrad Adenauer oli samaa mieltä. 
Lue lisää >

Iris Haikonen (9/2005) 
Lakki on ylioppilaan tunnus
Poliittisten suhdanteiden muutos ja yliopistolaitoksen kehitys Venäjällä johti vuonna 1832 siihen, että ylioppilaille määrättiin käyttöönotettavaksi arkiunivormu. Tapa tuli valitsevaksi myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Näin oli helpompi valvoa uhmakkaita nuorukaisia tekemästä poliittisia pahojaan. 
Lue lisää >


Iris Haikonen (8/2005)
Yrityshistoriat - kirjava joukko juhlajulkaisuja?
Yrityksistä kertovien julkaisujen määrä on lisääntynyt 1990-luvulla. Sodan jälkeiset vuodet ja 1950-luku olivat jälleenrakennuksen ja kehittymisen aikaa, jolloin moni yhä toimiva yritys on perustettu. 
Lue lisää >


Iris Haikonen  (8/2005)
Valuutalla omassa maassa
Markka puhutti kansalaisia lähes loputtomiin 2000-luvun kynnyksellä. Pahimmat povasivat itsehallinnon menetystä, kun Suomi luopuu omasta rahasta. 
Lue lisää >


Iris Haikonen (6/2005)
Profiilimainonta - vaihtoehtoinen kommunikaatiomahdollisuus
Menestystä tavoitteleva yritys ei enää voi olla pelkkä firma niine toimintoineen, jotka sen tehtäväkenttään ja osaamiseen kuuluvat ilman, että se on profiloitu edustamaan itseään. Käytännössä profiili on yrityksen julkisuuskuva eli se kuva, jonka yritys haluaa ja minkä se on luonut itsestään muiden katsottavaksi.
Lue lisää >


Erkki Teräväinen  (5/2005)
Suomen ja Saksan suhteista II maailmansodasta Saksan pakettiin
Suomella ja Saksalla, sittemmin Saksan liittotasavallalla, on pitkät yhteiset perinteet. Ne ovat koskevat monia poliittisia ja yhteiskunnallisia aloja; ulkopolitiikasta yliopistomaailmaan, taloudesta kulttuuriin, sodasta rauhaan.
Lue lisää >


Erkki Teräväinen  (3/2005)
Saksa ja Ranska - eurooppalainen yhteys
Kylmän sodan puhjettua vuoden 1948 Berliinin kriisistä länsiliittoutuneet halusivat integroida läntisen osan Saksaa yhteiseen politiikkaan. Seuraavana vuonna perustetun Saksan liittotasavallan ensimmäiseksi liittokansleriksi valittu Konrad Adenauer oli samaa mieltä. 
Lue lisää >


Iris Haikonen  (3/2005)
Käsikirjoittajan apu
Kultakauden Vennyn falski hahmo. Kriitikot kiittelee ja humanistit huokailee. Yhtäällä draaman lait vaativat esittämisen oikeuksia ja toisaalla totuutta haetaan kohtuuttomankin kiihkeästi. Onko olemassa kompromissin mahdollisuutta?
Lue lisää >


Erkki Teräväinen  (12/2004)
Vaarana vaaksa väärään ja piiru itään - läntistä tarkastelua kylmän sodan Suomeen
Suomen sisäpolitiikka oli presidentti Urho Kekkosen ensimmäisellä toimikaudella (1956-1962), Porkkalan palautuksesta noottikriisiin, tiiviisti yhteydessä ulkopolitiikkaan. Ulkopoliittiset tapahtumat vaikuttivat ristiriitojen ja valtakamppailujen sävyttämään sisäpolitiikkaan. 
Lue lisää >


Iris Haikonen  (2/2005)
Arjen historiaa
Suomalaisten työttömyysturvaa parannettiin 1960-luvun alussa. Vuoden 1962 alusta astui voimaan työeläkelaki ja 1964 sairasvakuutuslaki. Kuusikymmentä luvun alkuvuosina pidentyivät myös vuosilomat neliviikkoisiksi. Lisääntyvä vapaa-aika nosti kansalaisten kulutusta yhä enemmän, varsinkin kun laki vapaista lauantaista astui voimaan 1960-luvun puolivälissä. 
Lue lisää >

Pyydä tarjous